Kesaa pukkaa, Suomessa on kayty ja lisatietoja luvassa enkunalmasta!

Joopa, tuli taas pitka tauko mutta yritetaan palata ruotuun. Olen nyt siis virallisesti ollut olemassa yli puoli vuosisataa ja sita lennahdin juhlimaan myos koto-Suomeen sikalaisten (tassa tarvitsee tosissaan osata kuvitella ne pisteet a:n paalle ettei tule vaarinkasityksia) kaverien ja sukulaisten kanssa. Olin kaksi viikkoa pois ja tuntui etta olisi vaikka pidempaankin voinut olla. Hassua kuinka koti-ikava voi yllattaa vanhankin konkarin. Loysin ja otin (toivottavasti avoimen) haasteen vastaan tasta mielenkiintoisesta blogista silla kysymykset olivat erittain kiinnostavia ja ajatusta herattavia. Siis, tassa ne ovat vastauksineen ja saa laittaa omia vastauksia oman mielen mukaan omaan blogiin jos niin haluaa.

1. Tykkäätkö työstäsi? Miksi?
Se on mukavaa ja helppoa kahdenkymmenen vuoden kokemuksella mutta silti haastavaa silla taitoa on pakko pitaa ylla. Myos tyon projektirikas luonne auttaa ettei tylsy.

2. Onko sinua koskaan irtisanottu? Miltä tuntui, jos joo. Miltä tuntuisi, jos ei?
On, nuorena juuri valmistuneena sain tyopaikan silla silloin omalla alalla ja sitten muutaman kuukauden kuluttua johtajan tytar tarvitsi tyota joten minun ”annettiin menna”.


3. Jos et tekisi nykyistä työtäsi, onko kakkosammattivaihtoehto mielessä? Mikä?
Opettaja.

4. Mitä oikeasti tahtoisit tehdä elämässäsi?
Haluaisin olla vapaa taloudellisista rasitteista (tama tarkoittaa myos liikaa rikkautta, juuri sopivasti on paras) ja vapaa tekemaan tyota mihin uskon ja milla tunnen omalta pienlta osaltani lievittavan ihmisten hataa.Ja myos olisin vapaa tekemaan omia asioitani ilman etta kokopaivatyo hairitsee.

5. Oletko koskaan harkinnut vapaaehtoistyötä? Jos kyllä. mitä? Jos et, miksi?
Teen vapaaehtoistyota kolmen eri organisaation kanssa, jokainen organisaatio on tavallaan auttamassa ihmista eteenpain elamassa kun elama tokkii.

6. Onko sinulla työminä ja vapaa-aikaminä erikseen? Millä tavoin? Tai jos olet samanlainen, miten sen hoitelet?
Haluaisin uskoa etta olen sama niin tyossa kuin vapaa-aikanakin mutta pakosti sita on hieman virallisempi ja etaisempi tyopaikalla. Rento meininki on se mihin uskon kummankin minan vallitessa.

7. Mitä harrastat vapaa-aikanasi? Onko sinulla vapaa-aikaa?
Ei ole paljoa vapaa-aikaa, kokopaivatyon ja kolmen vapaaehtoispestin kanssa ei ole ongelmia ajankaytosta. Jos aikaa jaa, tykkaan lukea blogeja ja myos kirjat ovat palanneet elamaani nyt kun lapset ovat ”pois jaloista”.

8. Mitä et suostuisi tekemään rahasta? Mitä suostuisit? Venytä omatuntoa ja muita ra(a)joja.
Myymaan itseani enempaa kuin nyt teen. Ajatukseni, mielipiteeni, vapauteni kulkea yms ei ole kaupan. Jos tosi koitos tulisi en toki tieda kuinka reagoisin, mutta haluaisin uskoa etta ihan viimeiseen asti vapaus ja itsemaaraamisoikeus seka mielipiteenvapaus eivat ole kaupan.

9. Vieläkö tahtoisit opiskella? Mitä? Tahtoisitko enää opiskella? (Mie nään välillä painajaisia, että saksan tai ruotsin tentit ovat tekemättä ja valmistua pitäisi...)
Opiskelen parhaillaan aikuiskouluttajaksi ja uskon etta tavalla tai toisella opiskelen tai taydennyskoulutan itseani ihan hautaan asti.

10. Oletko varautunut eläkeikään? Pelottaako eläkkeen määrä vai onko säästöjä sukan varressa?Ulkomailla asumisesta johtuen olen onnellisesti sellaisessa sopassa josta saan selvaa vasta kun jaan elakkeelle. Systeemit nykyisessa asuinmaassa perustuvat vapaaehtoisuuteen ja elakkeeseen ei ole pakko saastaa (jos niinkuin minulla raha on ollut tosi tiukalla niin se elakesaasto tulee lykattya hamaan tulevaisuuteen. Jotain toki ehdin tienata Suomessa asuessani ja toivon etta sailyn terveena ja kerkean jotain vanhuuden varallekin kasaamaan viela.

11. Onko työttömyys ihan oikeasti ihmisen omaa syytä?
Tama on monimutkainen ja monisyinen kysymys johon en todellakaan uskaltaisi vastata joko kylla tai ei. Joskus ihminen voi auttaa tyollistymistaan, joskus ihminen voi todellakin edesauttaa sita etta tyota ei loydy. Hmm, joo ja ei.