Nythan tulikin pitka tauko bloggailussa, lukenut olen joka paiva kaikkien muiden blogeja mutta jostain syysta ei ole tullut omaa paivitettya. Kohta on huhtikuu (mun synttarikuu elika tykkaan kovasti) ja mulla on ihan selvasti ollut sellanen nakymaton mietintamyssy paassa jo pidemman aikaa. Aikaisemmassa blogissa jo viittasin sellaiseen tienhaarassa olon tunteeseen ja se tunne vain vahvistuu koko ajan. En tieda onko tassa jotain keski-ian kriisia pukkaamassa mutta sellainen on olo etta jostain kohtaa tulee muuttua elama sellaiseksi etta siita minakin kykenen tykkaamaan! Pohtinut olen niin alanvaihtoa kuin maastamuuttoakin, molemmat voimia vaativia, kiemuraisia ja jopa saattaisivat olla peruuttamattomia. Sisallani karsimaton mina polkee jalkaa ja huutaa etta "mina en ala tata enaa, en tykkaa, jossain muualla on parempi, jotain muuta tekemassa". Ja kun yritan ihan natisti kysella talta sisaiselta aanelta etta mihin ja mita tekemaan niin .... Mitas tassa tulis tehda? (retorinen kysymys, ei mulle ole viela tahan astisessa elamassa kukaan kyennyt neuvomaan, kuuntelen kylla kohteliaasti mutta sitten teen just niinkuin itse parhaaksi naen.)
Laitan tahan kuvan jonka sain tyokaverilta. Joka kerta kun tata katson, tulen niin mahdottoman hyvalle tuulelle!
Tollanen olo mullakin on valilla.
